Kun saa oikein hyvää ruokaa kehut ja kiitokset tulevat yleensä automaattisesti ja sen kummempia miettimättä. Voi päästä jopa ihastuksen huokaisu suusta pureksinnan lomasta. Ruuan valmistanut henkilö ilahtuu takuulla spontaaneista kehuista, mutta uskon että aina kannattaisi kertoa jos ruoka maistui. Ellei ole "hyvä kehuja" kannattaisi opetella. Joskus kehut voivat sattua omallekin kohdalle kunhan niitä ensin viljelee ympäriinsä!

Mitä voi sanoa ruuasta jota kaikki kilvan kehuvat, mutta josta itse ei pidä? Ehkä ruoka on omasta mielestäsi jopa aivan vastenmielistä. Kiusallinen tilanne, enkä osaa todellakaan neuvoa. Yleensä itse tyydyn olemaan hiljaa. Ehkä hiukan tylyä, mutta minä en  osaa valehdella tässä asiassa. Uskon myös että juttu näkyy naamasta. Joskus olen rehellisesti sanonut että x ei kuulu lempiruokiini, mutta olet sen onnistunut tekemään hyvin. Eli vaikka että jos tykkäisi maksasta ylipäätään, uskon että pitäisi tästä oikein kovasti. "Teknisesti hyvä suoritus", sanoi yksi ystävä kerran kun tarjosin etanoita, joita hän ei halunnut edes maistaa.

Minusta ns. keskinkertaistakin ruokaa voi kehua tai ainakin siitä pitää kiittää. Tarkoitan nyt ruokaa, joka ei maistu ns. niin hongalle kuin haavallekaan, missä ei sinänsä ole mitään erityistä..mutta joka vaikka tulee suuren nälän hetkellä, tai joka on selvästi rakkaudella valmistettu.  Joku on ajatellut minua kun on tehnyt tämän ruuan...sen yritän pitää mielessäni ihmisten pöytien ääressä.

Miten kehut sitten voi ottaa vastaan? Mielestäni vain yhdellä tavalla, rehellisesti. Jos pidän itsekin tekemästäni ruuasta niin sanon että "ihanaa että se maistuu sinullekin, sillä minusta se on tosi hyvää myös' tai "omasta mielestänikin tämä onnistui nyt hienosti!". Joskus käy niinkin, että kokin mielestä meni pieleen mutta kaikki kehuvat. Joko maut ovat erilaisia - tai sitten syöjät eivät ole rehellisiä!

Minusta kiusallisia ovat sellaiset kotikokit jotka tivaavat kommenttia  koko ajan. Et ole oikein edes vielä ehtinyt maistaa, kun jo kysytään "no, maistuuko?' - tai vielä pahempaa "ei taida maistua..?". On kokkeja (ja puhun nyt siis meistä tavallisista kotikokeista) joille voi rehellisesti sanoa vaikka että suolaa on minun makuuni liian vähän, mutta eipä tuo haittaa, pannaan hiukan lisää. Sitten on niitä, jotka tekevät omat johtopäätöksensä vaikkei mitään oltu sanottukaan. Juuri SIKSI  he päättelevät, että ruoka oli pahaa...On pöytiä joissa ei kehtaa lisätä mausteita, on pöytiä joissa puhutaan yhdessä miten maustaminen onnistui - ja joissa kehtaa korjata mahdolliset puutteet.

Entäs ravintolassa?
Maut ovat makuasia joissa ei aina kukaan ole "oikeassa" tai "väärässä". Tarjoilijalle voi toki sanoa että annos maistui "pahalta", haluan rahani takaisin. Silti annoksessa ei välttämättä ole mitään muuta vikaa, kuin että et vain sattunut pitämään siitä. Paha sanoa miten ravintola suhtautuu. Sitten on tietysti sääntöjä, joiden mukaan tietty ruokalaji pitäisi olla tietyllä tavalla valmistettu tai tarjolla. Suurin osa näistä säännöistä ovat kirjoittamattomia - ja siksikin aika häilyviä. Meillä on vain ajatus että sen ja sen ruokalajin pitäisi olla tietynlaista. Suomalaiset eivät (keskimäärin)  paljon valita ravintolassa tarjotusta ruuasta. Sääli ja ihme, etenkin kun ajattelee miten paljon siitä ruuasta yleensä joutuu suomalaisessa ravintolassa maksamaan.

Valitukset ja kommentit voi antaa monella tavalla. Itse olen niitä joidenkin mielestä kiusallisia henkilöitä, jotka palauttavat palaneen/raa'an (ellen ole pyytänyt raakaa tai puoliraakaa) ruuan keittiöön, jotka sanovat jos annos ei ole se mitä tilasin jne. Pyrin aina kuitenkin pysymään asiallisena ja ystävällisenä PAITSI jos toinen osapuoli heittäytyy heti alussa hankalaksi alkamalla esimerkiksi väittää vastaan ettei kana ole raakaa vaikka siitä tihkuu veristä nestettä tms.

Miten te muut kehutte, moititte ruokaa?